Arkistojen aarteita vuosilta 2011-2016

Runorannassa asuneita hevosia

sph-r Amoriinin Ruska († 20.1.2017)
nvh-r Fløteaktig Filur († 16.7.2015)
nf-t Merrie († 1.5.2015)
sh-t Adalea
fwb-t Tempting Jolene
ukv-t Okanawa
sh-o Black Mamba
lv-t Bella de la Rosa
fri-t Dirty Diana
shire-t Baillie Darling
sh-r Hymypoika Q
she-t EL Boogie Babe
hann-r. Kopf Abwärts

Uuno, Emilia ja Poju kesällä 2014.

4. tammikuuta 2013 - Iltatalli, kirjoittanut Melina

Ihana kinkun ja glögin tuoksuinen joulu jäi taakse ja vuosikin ehti jo vaihtua, joten Elysessäkin palaillaan jälleen arjen rutiineihin. Valitettavasti joulun ja vuodenvaihteen mukana meni kuitenkin myös lumi, joten sain kompastella iltatallin tekoon täyden hämärän keskellä taskulamppu kourassa. Loska kun ei juuri valaise.

Tallille tänään muuttanut kaunis welsh-tamma katseli minua uteliaana ja hieman hämmentyneenä tarhastaan kun kuljin ulkoilevien hevosten ohi, enkä oikein tiennyt olisiko sitä pitänyt sääliä vai mitä, kun tamma jouduttiin tarhaamaan yksin. Ehkä sen oli ihan hyväkin totutella omassa rauhassa uuteen ympäristöön, mutta toivoin silti mielessäni että löytäisimme sille pian kivan tarhakaverin. No, eivätpä nuo nelijalkaiset tosin kovin monen metrin päässä toisistaan nytkään tarhailleet.

Kävin aloittelemassa illan hommat tallissa. Jaoin hevosten heinät ja iltapöperöt kunkin omaan karsinaan ja lähdin hakemaan hevosia sisälle. Riksu antoi itsensä kiltisti kiinni ja sillä tuntui olevan suorastaan kiire talliin. Vaikka ihmekös tuo kun ruokaa oli tiedossa. Seuraavaksi hain sisälle uuden tamman, Efan. Tamma käveli hieman epäluuloisena portille mutta antautui kuitenkin rapsuteltavaksi ja kiinniotettavaksi. Tallin suunnalle käveltäessä se kääntyili hirnuen ja höristen hieman kummissaan tarhaan jääneiden tuttavuuksien perään, mutta vakuuttelin tammalle että kaverit tulisivat ihan kohta perästä. Hevoset eivät taida kaikesta päätellen kuitenkaan ymmärtää puhetta. Viimein Lallaa ja Mimmiä noutaessani sain onnekseni todeta, että tammat olivat jo piirun verran tuttavallisemmissa väleissä. Toki Lalla määräsi edelleen marssijärjestyksen, mutta selvää edistystä oli havaittavissa.

Iltatallin viimeiseksi keikaksi jäi ponipihatto. Iloiset ja ruuansaannista onnelliset ponin tervehtivät minua lämpimästi höristen, ja sain tavalliseen tapaan hätistelläkin niitä vähän ympäriltäni jotta sain heinät ja iltaruuat jaettua. Vielä viimeiseksi muiskaisin Ruskon turvalle ison märän pusun ja lupasin viedä poikani huomenna kunnon maastolenkille. Ehkä saisimme seuraa myös hyvää vauhtia kasvavasta tallijengistämme.


1. Merri kurkkii pihatosta. | 2. Bella odottaa iltaruokia. | 3. Oona nautiskelee kesästä.


Yksäritallin entisiä asukkaita

tori-r Viggo (om. Melina)
fwb-t Ce's Prime Redcat (om. Cee)
fwb-t Ce's Mandarincat (om. Cee)
she-o Forrest Jr (om. Cee)
she-r Forrest G (om. Vivienne)
sh-r Sorvallin Surku (om. Lisa)
sh-o Rikhartti VI (om. Maiju)
pv-t Lavender Bay (om. Maiju)


Siskontyttö Laura Viggon kanssa kesällä 2014. © AK

29. marraskuuta 2012 - Taas yksi aamutalli, kirjoittanut Melina

Kompastelin unisena kohti tallia kellon näyttäessä joitain minuutteja yli seitsemän. Kiskoin untuvatakkiani tiukemmin ympärilleni suojautuakseni hyytävältä tuulelta, enkä voinut jättää kiroamatta sitä, miten ilmat vielä tulisivat viilenemään. Tallissa oli sentään mukavan lämmin. Räpsäytin valot päälle ja vaihdoimme hevosten kanssa hyvät huomenet kukin omalle tyylillemme uskollisina: minä jupisin ja kolistelin joutuessani vaihtamaan omat uneni ja aamukahvini kauramopojen tankkaamiseen, ja hevoset puolestaan protestoivat hitauttani ja muutaman minuutin myöhästelyäni kolistelemalla minkä ehtivät. Pihatossa jatkui sama meininki.

Kun kaikki hevoset olivat viimein saaneet aamuruuat eteensä, lähdin keittämään itselleni kahvia ja nauttimaan omasta aamiaisestani päivän lehteä lueskellen. Enää uusi huomen ei näyttänytkään niin ankealta! Kahdeksan aikoihin teimme jälleen tuttavuutta Lallan ja Riksun kanssa, ja tällä kertaa kohtaamisemme sujuikin huomattavasti suopeammissa merkeissä kun kaikki olivat saaneet kupunsa täyteen. Ei muuta kun loimet niskaan ja ulkoilemaan!

Kellon näyttäessä yhdeksää olin jo onnistuneesti ruokkinut, loimittanut ja tarkastanut jokaisen nelijalkaisen, siivonnut tallin ja keksinyt itselleni monenmoisia hanttihommia vältelläkseni koko aamun puuduttavinta hommaa - pihaton siivoamista. Lannanluomistahan se on siinä missä muukin, mutta näiden ponien seurassa homma tuntuu aina niin ikuisuusprojektilta. Tämäkin päivä eteni tutun kaavan mukaan: ensitöikseni kyhnyttelin ja rapsuttelin aina yhtä huomionkipeää Kimua, ja näytin sen jälkeen kaikille muillekin kiinnostuneen näköisille poneille että taskuni ja käteni todella ovat tyhjät. Seuraavaksi rymistelin kottikärryineni katettuun pihattorakennukseen ja aloitin lannan lappaamisen. Tässä vaiheessa Uuno tuli kaatamaan kottikärryt, mikä ei osannut muuten enää kymmenennen kerran jälkeen yllättää. Homma alkoi alusta. Kun työ oli vihdoin hoidettu, työnsin kärryt äkkiä pois Uunon ulottumattomilta ja näytin Kimulle taskuni. Sitten kaikille muillekin, ja pääsin viimein poistumaan pihatosta. Huomenna sama uudestaan!


1. Kimun kaunis kampaus. | 2. Laura ja Merri maastolenkillä. | 3. Kisu ruokailee.


Vanhoja ulkoasuja


Ulkoasu © NM. | Lue lisää tallin tekijänoikeuksista | Runoranta on virtuaalitalli!