Runorannan Fonzie



Runorannan Fonzie "Onni"

tummanrautias shetlanninponiori, sk. 100cm
syntynyt 19.4.2016, nyt 6-vuotias :: rekisterinumero VH16-017-0411
kasvattaja & omistaja Melina Ekholm (VRL-11408), Runoranta


Runorannan Fonzie, jota me kutsumme vain tuttavallisesti Onniksi, on tallin oman shetlanninponitamma-Kimun kolmas jälkeläinen. Isäksi valikoitui melkoinen muinaisaarre ja tuttavuus vuosien takaa: Fonzien isä Forrest G asui pitkään Elysen yksityistallissa 2012-2014 -lukujen tienoilla, ja vuosien aikana pikkuisen ruunanrupsukan tavat tulivat (toisinaan vähän turhankin) tutuiksi. Kun "Ressusta" sattui löytymään vielä yksi pakaste meidän Kimua varten, en epäröinyt teettää yhdistelmästä varsaa.

Onni muistuttaa kovasti molempia vanhempiaan. Emältään se on perinyt kujeilevan ja vilkkaan luonteensa, kun taas ulkonäöltään se muistuttaa isäänsä. Vaikka osasihan se Ressukin juoksuttaa meitä vielä tallissa asuessaan.. Näin ollen ei liene lainkaan ihme, että omistajalla meinaa toisinaan palaa hermot myös pienen Onnin kanssa. Kaikkiaan poni on kuitenkin niin täynnä tunnelatausta ja rakkautta, että pienet, hyvät hetket menevät aina huonojen edelle. Siitä lempinimi Onni.

Onni ei ole mikään piru vaikka jotkut niin väittävätkin, vaan orin käsitteleminen vaatii vain oikeanlaista asennetta ja päättäväisyyttä. Itse ole sitä mieltä, että tämän ponin kanssa tekee hyvä olla toisinaan tekemisissä, sillä siinä touhussa ainakin luonne karaistuu! Onni on perinyt jostain aivan mahdottoman tarpeen tammoille keimailuun, ja ori yrittää aina esittää ihailijakunnalleen kaikin keinoin ”kovaa kundia”. Ulkopuolisesta näkökulmasta naurussa on toisinaan todella pitelemistä, kun katsoo orin epätoivoista kosiskelua. Vaikka eihän sitä voi kieltää, etteikö poni olisi komea, mutta yleensä Onni saa itsensä näyttämään vähän huvittavalta.

Hoidettaessa Onni ei ole ilkeä ollenkaan, vaan itse asiassa se nauttii harjailusta ja huomiosta. Satula on ainut mikä tuottaa ongelmia, sillä silloin oripoika alkaa heti luimia ja nostaa toisen takakavionsa ilmaan uhkaavasti, varoittaakseen tulevasta potkusta. Selkää ja vatsaa kannattaa ensin taputella hellästi jonkin aikaa, jotta satulaa ei vaan suoriltaan ilmaantuisi selkään, sillä muuten Onni hermostuu. Ja niin no, itse asiassa satula ei ole ainoa ongelma, sillä myöskin kavioiden puhdistaminen on välillä aika hikistä puuhaa: ensin saa kiskoa orin jalkaa ylös hyvän tovin, ja heti kun on onnistunut, Onni tömäyttää hyvällä voimalla kavionsa juuri sopivasti hoitajan varpaille. Ovela hoitaja, jolla on jo kokemusta asiasta, osaa tosin varautua tähän, ja ehtii toden näköisesti väistämään.

Ratsastettaessa itsepäisyys ja uusien ratsastajien testaaminen kuuluvat ponin repertuaariin. Onni myöskin kuumuu helposti esteillä ja on herkkä ratsastaa, mutta mikään ratsastajia pudotteleva hirmu tämä poika ei kuitenkaan ole. Kunhan selässä on tuttu ja osaava ratsastaja, poni käyttäytyy oikein mallikkaasti. Onnia painotetaan silti esteisiin kuumumisesta huolimatta, sillä se on orin vahvin laji ehdottomasti. Koulua Onni jaksaa mennä ehkäpä kerran viikossa, mutta siihen se sitten jääkin. Onni alkaa veltoksi kuin makaroni, eikä suostu liikkumaan, vaan kääntyy koko ajan toiseen suuntaan ja pyörii hermostuneesti ympyrää paikallaan. Maastoilu sen sijaan tuo mukavaa vaihtelua ja siellä ori onkin kuin kotonaan. Onni ei säiky juurikaan mitään, mutta toisinaan laukkapätkän jälkeen ori on niin innostunut vauhdista, että se ei tunnu pysähtyvät muuhun kuin isoon kiveen tai puuhun. Kisoissa löytyy myöskin energiaa ja tarmoa, mutta Onni on kuitenkin hyvin hallittavissa. Kisapaikoilla ei muutenkaan tapahdu yleensä mitään erikoista, ja satuloiminenkin sujuu paremmin orin keimaillessa uusille tammoille ja katsellessa ympärilleen.


Sukuselvitys

i. Forrest G
prt, 102cm
ii. Konstikkaan Santeri
ie. Rosalinde
e. Kiivasrannan Utopia
rtkrj, 100cm
ei. Hali-Uuvatti
ee. Kiivasrannan Madonna

Päiväkirja

1. tammikuuta 2016


Ulkoasu © NM. | Lue lisää tallin tekijänoikeuksista | Tämä on virtuaalihevonen!
Kuvat © Cherie, lisenssi