Runoratsut
etusivumiljöötammatoritkasvatus

Liljan Amalia

KTK-III, KRJ-I, SLA-I, SV-II

© luvat kunnossa
Virallinen nimiLiljan Amalia   "Amalia, Alma" Säkäkorkeus, väri157cm, punarautias
RekisterinumeroVH17-018-1590 Koulutustaso, lajiHelppo A, koulupainotteinen
Syntymäaika, ikä28.08.2017 | 12-vuotias OmistajaMelina VRL-11408, Runoratsut
Rotu, sukupuoliSuomenhevonen, tamma KasvattajaViveka, Ratsutalli Lilja
Palkittu arvonimellä SV-II syyskuussa 2017
(57 pistettä, 4-vuotiaat)

Kantakirjattu palkinnolle KTK-III tammikuussa 2018
(pisteet: 15 + 16 + 15 + 15 = 61p, R-suunta)

Palkittu arvonimellä KRJ-I huhtikuussa 2018
(pisteet: 7 + 40 + 20 + 19,5 + 15 = 101,5p.)

Palkittu arvonimellä SLA-I toukokuussa 2018
(pisteet: 13 + 20 + 23 + 20 + 20 = 96p.)

Luonnekuvaus

Liljan Amalia muutti Runoratsuihin hetken mielijohteesta. Kun näin myynti-ilmoituksen lyhytsukuisesta tammasta jonka nimeen tykästyin, jätin sen enempää miettimättä ostotarjouksen. Tarjous meni hetkeä myöhemmin läpi, ja syksyn ensimmäisinä koleina päivinä hain kotiin pyöreän, punarautiaan suomenhevostamman, joka ihastutti kaikki oitis ystävällisyydellään ja uteliaisuudellaan. Amalia kuvastaa minulle myös syksyä kauneimmillaan; kun katselen tätä tummanpuhuvaa nappisilmää, joka kurkistelee lempeästi höristen vaaleiden hamppujouhiensa alta, rinnassani läikähtää aina tuttu, lapsuuden muistoja herättävä tunne. Mieleen palaavat kaikki ne syysiltapäivät rakkaiden hevosystävien kanssa, kun tallille oli päästävä säässä kuin säässä, aina koulupäivän päätyttyä.

Amalia, jonka nimi lyhenee usein myös Almaksi, on oikea leppoisuuden perikuva. Tamma on varsin helppohoitoinen, ja vaikka se onkin kovin tavanomaisen näköinen, jokin Alman olemuksessa puhuttelee. Tamma ei ole taitavimmasta päästä mitä tulee tallin kouluratsuihin, mutta se on sopivan reipas ja työskentelee mielellään. Erityisen mukavaa seuraa tamma on juurikin niillä syysiltapäivien pitkillä, huolettomilla maastolenkeillä, mutta vuoden- tai vuorokaudenajasta riippumatta Amalia on varmajalkainen luottoratsu. Kentällä tamman kanssa saa työskennellä totisemmin, sillä Alma hölköttelisi mielellään kaula pitkänä reippain askelin. Niinpä vaatii hieman vaivannäköä saada se kulkemaan ryhdikkäässä muodossa. Alma on oiva kaveri myös pikkuesteiden hyppelyyn, ja toisinaan lajin vaihto tuokin kaivattua vaihtelua treeniohjelmaan.

Hoitaessa Alma kuuluu siihen luokkaan, jonka sanon aina "nököttävän tattina paikallaan". Juuri sellainen Alma kuitenkin on, eikä sillä tunnu olevan kiire minnekään, kun tiedossa on harjausta tai rapsuttelua. Erityisesti Alma nauttii sään rapsuttelusta, ja rauhallisina päivinä letitän mielelläni tamman vaaleat jouhet ja paijaan sitä omaan kyllästymiseeni asti. Taluttaessa Amalialla on toisinaan paha tapa rynniä ihmisen edelle, sillä hevonen on, kuten sen ulkomuodostakin voi päätellä, perso ruualle. Usein tarhaan tai talliin siirtyessä onkin tiedossa ruokaa, eikä tämä seikka ole suinkaan jäänyt Almalta huomaamatta. Alma on myös äärimmäisen utelias, joten mikä tahansa ääni ympäristössä saa sen herkästi joko pysähtymään kuin kivipatsas paikoilleen, tai säntäämään äänestä riippuen joko kauemmas tai lähemmäs sen aiheuttajaa. Tästä syystä tamman kanssa saa pysytellä jatkuvasti valppaana, mutta napakalla komentamisella Alma on taas nopeasti ruodussa.

Sukuselvitys

i. Helmerrys
prt, 156cm
KTK-II
ii. Helmijahti
rtkm, 157cm
iii. Jahtari
iie. Helmetön
ie. Laihon Laulaja
trt, 154cm
iei. Laihon Säkkipilli
iee. Syviön Impi
e. Arlana
klm, 159cm
KTK-III, KRJ-III, ERJ-III, SLA-II, YLA3, Jälk. C
ei. Adolf
m, 158cm
eii. Amaretto
eie. Amanda
ee. Adina
prt, 160cm
eei. Emil
eee. Dina
Isälinja: Helmerrys - Emälinja: Arlana

Jälkeläiset

4 kpl; 2 oria, 2 tammaa
Syntymäaika Skp. Nimi Saavutukset Isä Omistaja
22.02.2018 t. Runon Amanta saavutukset Runon Tuohikka Ratsutalli Lilja
19.01.2018 t. Runon Aamu-Usva SV-I Runon Ikaros Runoratsut
03.12.2017 o. Runon Jeremia saavutukset Kanervarannan Jaame Vaalama
05.10.2017 o. Runon Anselmi SV-II Runon Aapeli Tiusa


Kilpailukalenteri

40 KRJ-sijoitusta
12.09.2017 - KRJ - Vuorna - Helppo C - 4/30
17.09.2017 - KRJ - Salpicar - Helppo B - 1/30
18.09.2017 - KRJ - Salpicar - Helppo B - 1/30
20.09.2017 - KRJ - Vinkavuo - Helppo A - 3/30
22.09.2017 - KRJ - Ratsutalli Lilja - Helppo C - 4/24
23.09.2017 - KRJ - Kärmeniemi - Helppo B - 6/40
24.09.2017 - KRJ - Salpicar - Helppo B - 1/30
24.09.2017 - KRJ - Vinkavuo - Helppo A - 3/30
24.09.2017 - KRJ - Ratsutalli Lilja - Helppo C - 1/24
25.09.2017 - KRJ - Ratsutalli Lilja - Helppo C - 1/24
25.09.2017 - KRJ - Vuorna - Helppo B - 1/40
26.09.2017 - KRJ - Vuorna - Helppo B - 4/40
27.09.2017 - KRJ - Vuorna - Helppo B - 3/40
27.09.2017 - KRJ - Vinkavuo - Helppo A - 2/30
28.09.2017 - KRJ - Vuorna - Helppo B - 3/40
29.09.2017 - KRJ - Kärmeniemi - Helppo B - 1/40
30.09.2017 - KRJ - Kärmeniemi - Helppo B - 4/40
03.10.2017 - KRJ - Teilikorpi - Helppo A - 2/40
04.10.2017 - KRJ - Teilikorpi - Helppo A - 1/40
05.10.2017 - KRJ - Teilikorpi - Helppo A - 2/40
05.10.2017 - KRJ - Teilikorpi - Helppo A - 6/40
07.10.2017 - KRJ - Teilikorpi - Helppo A - 6/40
12.10.2017 - KRJ - Teilikorpi - Helppo A - 2/40
12.10.2017 - KRJ - Team J&K - Helppo B - 5/40
13.10.2017 - KRJ - Team J&K - Helppo B - 5/40
15.10.2017 - KRJ - Team J&K - Helppo B - 1/40
15.10.2017 - KRJ - Teilikorpi - Helppo A - 3/40
16.10.2017 - KRJ - Vuorna - Helppo C - 4/30
18.10.2017 - KRJ - Vuorna - Helppo C - 4/30
19.10.2017 - KRJ - Teilikorpi - Helppo A - 5/40
20.10.2017 - KRJ - Teilikorpi - Helppo A - 2/40
20.10.2017 - KRJ - Team J&K - Helppo C - 3/40
21.10.2017 - KRJ - Team J&K - Helppo C - 2/40
22.10.2017 - KRJ - Team J&K - Helppo C - 2/40
23.10.2017 - KRJ - Team J&K - Helppo C - 2/40
24.10.2017 - KRJ - Vuorna - Helppo C - 3/30
26.10.2017 - KRJ - Team J&K - Helppo A - 3/40
01.11.2017 - KRJ - Leijonalaakso - Helppo B - 4/40
03.11.2017 - KRJ - Vuorna - Helppo B - 5/30
05.11.2017 - KRJ - Vuorna - Helppo B - 2/30

Näyttelymenestys
03.10.2017 NJ, Lily's Trotters, irtoSERT, päätuomari: Jannica


© luvat kunnossa

Päiväkirja

14. maaliskuuta 2018 :: Amalian kuulumisia

Amalia on "valmistunut" niin hujauksessa, ettei oma pää ole oikein ehtinyt pysyä edes menossa mukana! Vastahan se muutti meille pienenä, somana varsana Ratsutalli Liljasta! Ykskaks sillä onkin jo liuta hienoja varsoja, kisat kisattuna ja kantakirjapalkintokin taskussa. En oikein käsitä, miten hommat etenivät tamman kanssa näin vauhdilla. Joskus niin tuntuu käyvän, kun oikein tykästyy ostamaansa hevoseen. Olen ollut todella tyytyväinen myös vuokraajatyttöihin, jotka löysin liikuttamaan Almaa ja paria muuta leppoisaa suomineitoa. Lotta ja Emma ovat käyneet vasta muutaman kerran, mutta tytöillä on hyvää tekemisen meininkiä. He ovat sopivan rauhallisia ja jalat maassa olevaa tyyppiä, joten annan heidän jatkaa tammojen kanssa puuhastelua jatkossakin hyvillä mielin, vaikka käväisemmekin hevosten kanssa välillä laatuarvosteluissa. Alman kanssa olisi tarkoitus käydä nappaamassa Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelusta kirkkain ykköspalkinto, jonka jälkeen käymme vielä suomenhevosten omassa laatuarvostelussa, vähintään kakkospalkinnon toivossa. Sitten Almalla koittaakin leppoisat eläkepäivät. Saa nähdä, innostunko varsottamaan sen vielä kertaalleen, kun ostin talliin hetki sitten aivan ihanan 1-polvisen Puuterinallen. Siitä ja Almasta saisi niin soman varsan. Aika näyttää.


13. maaliskuuta 2018 :: Tyttöjen kesken maastolenkillä, kirjoittanut Emma (Melina)

Oltiin päästy Lotan kanssa jo tekemisen makuun, ja tultiin taas seuraavana sovittuna vuokrauspäivänä tallille liikuttamaan hevosia. Oltiin kysytty viimeksi Melinalta et saadaanko mennä maastoon, ja saatiin lupa, kunhan otettiin Jaana-niminen tallityöntekijä mukaan näyttämään vähän seutuja ja katsomaan, että kaikki menee hyvin. Ihan ymmärrettävää, kun oltiin kuitenkin vielä uusia kasvoja. Mä en ollut päässyt menemään vielä kertaakaan Almalla niin tänään halusin päästä ratsastamaan sen kanssa, ja Lotta kokeili ekaa kertaa Senniä.

Kun oltiin hoidettu hevoset, talutettiin ne pihalle ja noustiin taas korokkeen päältä selkään. Jaana oli ottanut sit alleen Sadetan, että sekin sais tänään liikuntaa. Tänään ei ollut ihan niin hyvä ilma kun viikonloppuna, ja oli vähän kylmä kun tuuli ja aurinkokin oli pilvessä. Lähdettiin silti rämpimään lumista tietä Jaanan perässä, niin että mä ja Alma oltiin seuraavat ja Lotta ja Senni tuli vikana. Jaana huuteli meille hyviä reittivinkkejä tulevan varalle ja kyseli vähän, että mitä oltiin tykätty olla Runoratsuissa ja oliko tammat kivoja. Nyökyteltiin vaan ja kerrottiin, että on ollut kivaa.

Maassa oli sen verran lunta, että ei ollut erityisen liukasta. Kattelin paikkojen nimiä kylteistä kun mentiin niiden ohi, ja lähdettiin ilmeisesti kiertämään jotain Taattisten järveä. Jaana kerto että se on sellanen reilun tunnin lenkki jos ratsastaa hissukseen, reippaamalla tahdilla selviää kuulemma vähän alle tunnissa. Me ravattiin aika paljon ja Jaana sano, että maastossakin voi hyvin taivutella hevosta avo- ja sulkutaivutuksiin ja tehdä temponvaihteluita, eikä tarvii aina vaan hölkötellä menemään. Vähän korvat punottaen oltiin sit siinä Lotan kanssa, kun mä en ainakaan ollut vielä mennyt tietääkseni mitään avotaivutuksia tai mitä ne nyt oli. Jaana sano, että ei se haittaa ja lupas pitää meille aiheesta joskus ratsastustunnin - vähänkö siistii!

Meillä meni lenkkiin aika tarkalleen tunti, eikä hevoset ollu pahemmin hiessä kun oltiin otettu vaan pari pientä laukkapätkää. Jaanalle tuli kuitenki kauhee kiire kun joku hevonen oli päässyt tarhasta karkuun ja se lähti auttamaan sen kiinni ottamisessa, niin me laitettiin sit Lotan kanssa kaikki kolme tammaa, Alma, Senni ja Sade kuntoon. Harjattiin niitä tallissa jonkin aikaa ja laitettiin niille loimet päälle ennen kun vietiin ne takas tarhoihin. Ilmeisesti karkulainenkin oltiin saatu jo kiinni, niin lähdettiin sit oottamaan bussia tienvarteen.


10. maaliskuuta 2018 :: Uudet vuokraajat työn touhussa, kirjoittanut Lotta (Melina)

Me oltiin nähty Emman kanssa ilmoitus vuokraajia etsivistä hevosista Rannikkoseudussa ja soitettiin heti seuraavana päivänä tallin omistajalle. Koeratsastus meni ihan hyvin ja sovittiin, että aletaan käymään kaksi kertaa viikossa ja meidän vastuulla on kolmen tamman liikuttaminen! Vähänkö kivaa! Mä ratsastin viimeksi Sadetalla ja Emma Seireenillä, joten sovittiin, että jompikumpi menee tänään Amalialla.

Kun tultiin tallille, oli kiva ilma. Aurinko paistoi ja oli vaan muutama aste pakkasta, niin päätettiin mennä tänään maneesin sijaan kentällä. Vähän aikaa pyörittiin hölmöinä tallin pihalla, kun meinattiin mennä ensin oritalliin, eikä löydetty jostain syystä sieltä tammojen karsinoita ja varusteita, haha. Ystävällinen tallityöntekijä opasti meidät sit kuitenkin oikeaan talliin, ja laitettiin kaikki valmiiksi hevosia varten. Mä sain tänään kokeilla Amaliaa ja Emma päätti sit mennä Sadetalla.

Haettiin tammat tarhoista ja vietiin ne talliin harjattavaksi ja varustettavaksi. Tuntui tosi hienolta olla nyt näiden hevosten vuokraaja, kun aiemmin ollaan käyty vaan lähempänä sijaitsevalla ratsastuskoululla, eikä siellä ollut enää vapaita hoitohevosia. Ja hoitajat oli aika määräileväisiä, eikä oikein saatu sit hoitaa siellä muuten hevosia, kun ennen ratsastustuntia. Amalia nautti tosi paljon rapsuttelusta ja oisin voinut jäädä hoitamaan sitä pitkäksikin aikaa, mutta Emma oli jo valmis Sadetan kanssa niin aloin varustaa Almaa.

Noustiin hevosten selkään jo tallin etupihalla, kun siinä oli sellanen koroke mistä pääsi hyvin selkään. Ratsastettiin peräkanaa alapihalle ratsastuskentälle ja alettiin verkkailla hevosia käynnissä ja ravissa. Kentän pohja oli sen verran liukas, ettei uskallettu kauheesti laukata, mutta tehtiin sit kaikkia ympyröitä ja koukeroita ravissa. Ratsastettiin vähän yli tunti, ehkä joku puolitoista, mutta varpaat alko palella niin lopetettiin sit ja ratsastettiin takas tallin eteen. Hoidettiin vielä hevoset ja autettiin tallityöntekijää viemään muutamille hevosille heiniä, ja sit pitikin jo mennä et ehdittiin bussiin. Tiistaina sit uudestaan!


5. maaliskuuta 2018 :: Vuokraajien etsimistä

Olin taas siinä iänikuisessa pattitilanteessa, jossa tallissa seisoi liuta kisauransa päättäneitä hevosia, jotka kaipasivat silti säännöllistä liikutusta. Nuoria ratsutettavia, aktiivisesti kisaavia hevosia ja muita otuksia löytyi jo nyt joka sormelle sekä itselleni, että tallille palkatuille ratsuttajille työstettäviksi. Niinpä laitoin ilmoituksen paikalliseen lehteen muutamasta mukavasta suomenhevostammasta, joille etsin täysi-ikäistä, luotettavaa liikuttajaa, joka pääsisi käymään pari kertaa viikossa. Tällä kertaa etsin vuokraajia Amalialle, Seireenille ja Sadetalle, koska arvelin olevan huomattavan paljon helpompaa etsiä vieraita ihmisiä leppoisille tammoille, kuin tuulispäisille oreille.

Puhelin soi jo seuraavana päivänä, ja langan päässä oli ujo, 17-vuotias tyttö, joka tiedusteli mahdollisuuksiaan vuokraajana toimimiseen, vaikka alaikäinen olikin. Sovimme seuraavalle päivälle tutustumiskäynnin, ja tyttö lupasi tulla käymään yhdessä ystävänsä kanssa, joka hänkin olisi kiinnostunut vuokraamisesta. Lotaksi esittäytynyt tyttö kuulosti tosin jo lyhyen puhelun jälkeenkin niin asialliselta, että ajattelin homman olevan sillä selvä.

Seuraavana päivänä tallin pihaan saapui kaksi 17-kesäistä tyttöä, Lotta ja Emma. Esittelin tytöille hieman paikkoja, päättäen kierroksen tammojen tarhoille. Olin saanut selville, että molemmilla tytöillä oli muutaman vuoden kokemus hevosista, ja he kävisivät mielellään tiistaisin ja lauantaisin liikuttamassa hevosia. Sovimme alustavasti, että ennen kun löytäisin lisää potentiaalisia vuokraajia, tytöt liikuttaisivat vuoron perään kaikkia kolmea tammaa. Niin Alma, Senni ja Sade saisivat kaikki edes säännöllisen epäsäännöllistä liikuntaa.

Koska tytöillä ei ollut kiire, kehotin heitä nappaamaan heti mieleiset hevoset mukaan tarhasta ja suuntaamaan maneesiin koeratsastukselle. Lotta talutti perässään talliin Sadetan ja Emman mukaan valikoitui Senni. Alma sai jäädä mutustamaan heiniään, mutta eiköhän sillekin olisi jatkossa liikuntaa tiedossa. Jäin seurailemaan tyttöjen puuhia, mutta kaikki sujui niin hyvin, että sain olla jo nyt mielissäni siitä, miten helposti tämä vuokraajien metsästys meni!


16. joulukuuta 2017 :: Kouluvalmennus Ratsutalli Liljassa, valmentajana Viveka (kutsu)

Amalia oli tämän kertaisesta valmennusviikonlopun helpoin hevonen, josta johtuen saitte alkuun hieman vähemmän huomiota osaksenne. Amalia, kun teki juuri sen mitä siltä ratsastajana pyysit. Minä pääsin valmentajana vain muistuttamaan hieman paremmin kaareutuvista volteista, vaikka nekin alkoivat ja loppuivat aina samasta kohdasta. Teillä oli ravissa hyvä eteenpäinpyrkimys ja Amalian takaosa työskenteli aktiivisesti, sitä mitä oli valmennuksen tavoitteeksi asettanut. Ravi-pysähdys-peruutus-ravi tehtävällä siirtymät menivät teidän kohdalla joka kerta oikein hyvin. Peruutuksessa pääsin - vai pitäisikö sanoa jouduin - ensimmäistä kertaa ohjeistamaan teitä. Amalia lähti herkästi peruuttamaan vinoon ja hieman yllättäen vastustamaan ohjasotetta nostamalla päätänsä. Neuvoin sinun peruutuksessa ensiksi varmistamaan, että seisoitte tasaisesti neljällä jalalla. Peruuttamaan lähtiessäsi paina ensiksi pohkeilla, ja sitten vasta lähdet kädellä mukaan liikenteeseen. Koko peruutuksen ajan sinulla pitäisi olla pohkeet mukana työskentelyssä, mikä helposti unohtuu. Saatuasi muutamaman hyvän peruutusaskeleen, hellitä painetta ja paina jalka tiiviimmin hevoseen kiinni. Perusasia, joka lähti muutaman toiston jälkeen luonnistumaan teiltä jälleen hyvin.

Laukkatehtävällä nostot onnistuivat teillä oikein mallikelpoisesti. Alussa teidän kohdalla oli haasteena vastalaukan säilyttäminen kaarteissa, mutta kun uskalsit lähteä niitä vain ratsastamaan eteenpäin ei niissä sen jälkeen ollut enää suurempia ongelmia. Sinun kohdallasi muistutin myös aktiivisesta ulkopohkeesta, ettei Amalia vahingossa lähtisi lapaedellä kaarteissa puskemaan. Viimeisten laukkakierroste aikana etenitte hyvässä tempossa eteenpäin ja teitte sulavat siirtymät keskikäynnille. Saitte erityisesti kehuja juuri noista hyvistä siirtymistä hitaampaan vauhtiin. Loppuvalmennuksen tehtävät menivät teidän osalta oikein hyvin, eikä Amalia peruutuksessa enään mennyt sivuun. Teistä jäi päällimmäisenä mieleen erinomainen ratsastettavuus ja helppous. Amaliasta oli selvästi kehittynyt kompakti kouluratsu.


© Runoratsut :: Tämä on virtuaalitalli/ virtuaalihevonen
Tausta © Pixabay, Otsikon kuvat © VRL-01811 & scirlin