Jäätanssin Kaiku

† Kaisu päästettiin vihreimmille laitumille 20.01.2017 ♥
Virallinen nimi Jäätanssin Kaiku "Kaisu" Säkäkorkeus, väri 155cm, ruunivoikko
Rekisterinumero VH04-018-9623 Koulutustaso, laji HeB, 80cm, yleispainotteinen
Syntymäaika, ikä 01.01.1999 | 17-vuotias Omistaja Melina VRL-11408, Runoratsut
Rotu, sukupuoli Suomenhevonen, tamma Entinen omistaja Tuontikeskus Alegre
• Palkittu arvonimellä ERJ-I - pistein 6,5 + 41 + 18 + 20 + 15 = 100,5p
• Palkittu arvonimellä KRJ-I - pistein 6,5 + 43 + 18 + 20 + 15 = 102,5p

Luonnekuvaus

Kaisu on luonteeltaan tasan yhtä utelias kuin Salkkareiden Ulla Taalasmaa. Aina kun jossain sattuu ja tapahtuu, on Kaisu ensimmäisenä paikalla tarkistamassa, olisiko tiedossa jotain mielenkiintoista. Tamma notkuukin usein niin karsinan kuin tarhan portin pielessä muina naisina, korvat höröllä ja ympärilleen vilkuillen. Kaisu tekee asioita myöskin paljon oman mielensä mukaan. Jos pihalla tapahtuu jotain tavattoman mielenkiintoista kun sen olisi itse aika siirtyä talliin tai ratsastuskentälle, Kaisu lyö jarrut pohjaan eikä hievahda ihan helposti. Toisaalta tamman uteliaisuutta ollaan voitu myös hyödyntää jos jonkinmoisten temppujen opettamisessa, ja Kaisu osaakin jo kumartaa ja nostaa toista etujalkaansa karkkipaperin rapinan kuullessaan. Ystäväni ovatkin monesti ihmetelleet, miten tällainen tapaus päätyi siittolaan eikä sirkukseen.

Hoidettaessa Kaisu on syytä sitoa aina tuplasolmuin kiinni. Kekseliäs tamma näpertää heppoiset solmut auki silmän räpäyksessä, ja poistuu vähin äänin mielenkiintoisempiin maisemiin. Kaisu ei malttaisi seistä muutenkaan harjattavana juuri viittä minuuttia pidempää, ja sen kanssa onkin ihan hyvä suorittaa pakolliset hoitotoimenpiteet aina pienellä pikakelauksella. Varustaminen ei ole tosin koskaan tuottanut pienintäkään ongelmaa, ja lihavuuskompleksin omaava tamma tuntuu suorastaan laihistavan satulavyötä kiinnittäessä.

Ratsuna Kaisu käyttäytyy kuin ikäisensä hienon rouvan kuuluukin: kipittää kiireesti eteenpäin ja nyökkäilee kohteliaasti ympärilleen. Tosiasiassa Kaisu kai bongailee parhaansa mukaan jotain uutta ja päivänpolttavaa, mutta eteenpäin pyrkivällä tammalla on kyllä ihan mukava ratsastaa. Eihän Kaisu mikään mahdoton koulutaituri ole, mutta taittuu se helpon B:n tasolle ja ylittää 80cm:n rataesteet. Yrityksen puutteesta sitä ei voi kuitenkaan syyttää, sillä tamma tuntuu jopa nauttivan työteosta vauhtiin päästessään. Maastossa Kaisu on varmajalkainen ja reipas niin yksin kuin ryhmässä - kunnes naapurin pappa peruuttaa autonsa talliin tai postinjakaja tiputtaa lehtiä laatikoihin. Pitäähän sitä nyt jäädä katsomaan!

Sukuselvitys

i. Jääkaiku
sh, km, 160cm
ii. Murtuma
sh, rn, 163cm
iii. Musketeeri sh, trt, 161cm
iie. Harhalumona sh, prn, 158cm
ie. Vallan Laila
sh, km, 155cm
iei. Vilileihaijei sh, km, 157cm
iee. Kultatyttö sh, vrt, 153cm
e. Taian Sini
sh, rnvkk, 152cm
ei. Roihun Soturi
sh, vrt, 156cm
eii. Roihun Riivaaja sh, prt, 158cm
eie. Kainomieli sh, vrt, 150cm
ee. Taian Tiina
sh, rnvkk, 154cm
eei. Taian Taikuri sh, vkk, 152cm
eee. Lumotar sh, rn, 159cm
i. Jääkaiku ei ollut luonteeltaan mikään helpoin ja kiltein mahdollinen, jonka vuoksi se vaihtoi nuorena tiuhaan tahtiin kotia. Kaikki pitivät tätä hevosta hulluna ja täysin mahdottomana, kunnes se liki kahdeksan vuoden iässä löysi oman omistajansa, joka vaikeuksien kautta kouli siitä loistokkaan yleisratsun. Tällöin Jääkaikua alettiin nähdä aktiivisesti koulu- ja esteratsastuksen parissa, pääosin helppo B ja 100cm luokissa. Vanhemmiten ori menestyi molempien lajien parissa lukuisten sijoitusten verran, jonka myötä siitä tuli myös kysytty ori jalostukseen. Jääkaiku pääsi siten astumaan kymmenkunta tammaa, periyttäen jälkeläisilleen erityisesti hyvää kilpakykyään ja kaunista liikettään. Väritykseltään ori komea kimo, joka oli myöhemmin yksi syy sen suureen ihailijalaumaan, ja säkäkorkeutta tämä omasi 160cm. Orin jalat alkoivat oireilemaan 18 vuoden iässä rankan kilpauran päätteeksi, jonka vuoksi se lopetettiin pari vuotta myöhemmin.

e. Taian Sini oli kuvankaunis suomenhevostamma, joka oli väritykseltään ruunivoikko kera 152cm säkäkorkeuden. Hyvän rakenteensa ansiosta Sini menestyi nuoresta pitäen näyttelykehissä, joka mahdollisti sen kantakirjauksen vanhemmiten KTK-II palkinnolle. Näyttelykehien ohella tammaa nähtiin lähinnä kouluratsastuskilpailuissa helppo A tasolla saakka, jossa se keräsi sijoituksia hyvän läjän. Myös muutamat sijoitukset Sini keräsi esteillä, mutta niiden parissa sillä ei riittänyt kapasiteetti kuin 60cm luokkiin. Luonteeltaan tamma oli oikein rauhallinen ja sympaattinen persoona, jonka vuoksi se toimikin kymmenestä ikävuodesta eteenpäin nuoren tytön ensihevosena. Sinin ollessa viiden vuoden ikäinen se astutettiin upealla suomenhevosorilla, jonka tuloksena syntyi Jäätanssin Kaiku, joka olikin kuin ilmetty emänsä. Sini eli hyvän ja pitkän elämän, se lopetettiin omalle kotilaitumelleen peräti 26 vuoden ikäisenä vanhuuden vaivojen pahentuessa.

» Näytä koko sukuselvitys

Jälkeläiset

s. 20.03.2016 o. Vokotti i. Valkoosin Vieheke om. Pierre VRL-10531
s. 02.12.2015 t. Runon Rusina (KTK-II) i. Rento-Reino om. Sylvester VRL-00483
s. 09.11.2015 o. Runon Aamurusko (KRJ-I, ERJ-I, YLA1, KTK-II) i. Amoriinin Ruska om. tvisha VRL-01671
s. 10.10.2015 t. Runon Kuisku (SV-II, EV-II) i. Pismanteri om. Sachiyo VRL-11290
s. 29.09.2015 o. Runon Rakuuna i. Rallijantteri om. misery. VRL-01080
s. 21.07.2015 t. Runon Jääkeiju i. Amoriinin Ruska om. Melina VRL-11408
s. 18.04.2014 t. Talviyön Tanssiinkutsu (SLA-II, KTK-III) i. Herra Harlekiini om. Katja H. VRL-00597

Sijoitukset

42 KRJ-sijoitusta
31.12.2015 KRJ-Cup helppo B 2/343
31.10.2015 KRJ-Cup helppo C 13/194
30.09.2015 KRJ-Cup helppo B 1/326
18.11.2015 kutsu helppo B 7/50
16.11.2015 kutsu helppo C 6/37
16.11.2015 kutsu helppo B 5/50
12.11.2015 kutsu helppo B 1/50
07.11.2015 kutsu helppo B 3/21
06.11.2015 kutsu helppo C 5/50
18.10.2015 kutsu helppo C 1/40
11.10.2015 kutsu helppo C 4/40
24.09.2015 kutsu helppo C 3/40
22.09.2015 kutsu helppo B 7/49
22.09.2015 kutsu helppo B 1/40
21.09.2015 kutsu helppo C 5/40
20.09.2015 kutsu helppo B 6/40
19.09.2015 kutsu helppo B 3/40
19.09.2015 kutsu helppo C 2/40
17.09.2015 kutsu helppo B 2/30
15.09.2015 kutsu helppo B 6/47
14.09.2015 kutsu helppo B 1/30
14.09.2015 kutsu helppo C 3/40
13.09.2015 kutsu helppo C 5/40
13.09.2015 kutsu helppo B 5/30
12.09.2015 kutsu helppo B 2/40
11.09.2015 kutsu helppo B 2/40
11.09.2015 kutsu helppo B 3/30
09.09.2015 kutsu helppo B 5/47
09.09.2015 kutsu helppo B 3/47
09.09.2015 kutsu helppo C 4/40
07.09.2015 kutsu helppo C 5/40
01.09.2015 kutsu helppo B 4/40
26.08.2015 kutsu helppo B 1/25
25.08.2015 kutsu helppo B 6/40
22.08.2015 kutsu helppo C 5/40
16.08.2015 kutsu helppo B 3/40
16.08.2015 kutsu helppo B 1/50
12.08.2015 kutsu helppo B 7/60
10.08.2015 kutsu helppo B 4/60
07.08.2015 kutsu helppo B 2/30
05.08.2015 kutsu helppo C 2/30
02.08.2015 kutsu helppo B 4/40

42 ERJ-sijoitusta
31.08.2015 ERJ-Cup 80cm 2/127
29.12.2015 kutsu 80cm 5/40
28.12.2015 kutsu 80cm 3/40
27.12.2015 kutsu 80cm 4/40
24.12.2015 kutsu 80cm 3/40
24.12.2015 kutsu 80cm 1/40
23.12.2015 kutsu 80cm 4/40
20.12.2015 kutsu 80cm 1/30
12.12.2015 kutsu 80cm 3/30
04.12.2015 kutsu 80cm 4/30
25.11.2015 kutsu 80cm 7/50
14.11.2015 kutsu 80cm 5/35
10.11.2015 kutsu 80cm 1/30
09.11.2015 kutsu 80cm 2/30
01.11.2015 kutsu 80cm 5/30
22.10.2015 kutsu 70cm 1/30
22.10.2015 kutsu 80cm 4/26
22.10.2015 kutsu 80cm 1/26
19.10.2015 kutsu 80cm 1/26
15.10.2015 kutsu 80cm 5/26
14.10.2015 kutsu 70cm 2/30
07.10.2015 kutsu 80cm 2/30
19.09.2015 kutsu 80cm 8/80
19.09.2015 kutsu 80cm 4/30
16.09.2015 kutsu 80cm 2/30
14.09.2015 kutsu 80cm 4/40
07.09.2015 kutsu 80cm 1/18
07.09.2015 kutsu 80cm 3/80
06.09.2015 kutsu 80cm 1/80
02.09.2015 kutsu 80cm 4/80
24.08.2015 kutsu 80cm 4/30
21.08.2015 kutsu 80cm 1/47
21.08.2015 kutsu 80cm 5/25
16.08.2015 kutsu 80cm 4/25
15.08.2015 kutsu 80cm 1/30
13.08.2015 kutsu 80cm 1/30
12.08.2015 kutsu 80cm 3/26
11.08.2015 kutsu 70cm 3/22
08.08.2015 kutsu 80cm 5/30
07.08.2015 kutsu 80cm 5/30
06.08.2015 kutsu 80cm 3/30
29.07.2015 kutsu 80cm 1/30

Valmennukset

17.12.2015 - kouluvalmennus, valmentajana Sylvester
Tuttu tamma höristi korviaan kun saavuin kentälle. Siellä oli tuttu Melina nousemassa juuri Kaisun selkään. Huikkasin tervehdyksen samalla sulkien kentän portin ja kävelin ratsukon vierelle. Aurinko paistoi vaihteeksi pilvettömältä taivaalta ja kaikki tuntuivat olevan yhtä hymyä. Kaisu nuuhki jo innoissaan taskujani, jotka varmasti haisivat monille herkuille vaikka tyhjyyttä ammottivatkin. Alkukäynnin ajan kävelin ratsukon vierellä vaihdellen hieman kuulumisia, mutta sitten vähän treenistä keskustellen.

Minun tahtisen alkukäynnin jälkeen kerättiin ohjaa ja ryhdistäydyttiin muutamalla voltilla. Kaisu käveli reippaasti ja alkukäynteihin nähden ylvään oloisesti. Raviin siirtyminen oli reipas ja tamma askelti reippaasti eteen ilman, että Melina tammaa kehotti reippaampiin askeliin. Harjoitusravissa treenattiin pitkälle sivuille yhdet isot voltit. Pian lyhyille sivuille tehtiin myös pienet voltit, jotta tamma saataisiin heti kunnolla kuulolle. Kaisu oli reipas ja kuunteli tarkkaavaisena ratsastajan apuja. Votleilla tamma asettuu hyvin. Voltit jätettiin pois ja muutama kierros kevyttä ravia ja suunnanmuutos kokorata leikkaalla. Uudessa kierrossuunnassa lähdettiin treenaamaan siirtymisiä sekä pysähdyksiä. Kaisu oli heti valppaana, kun piti pysähtyä ja seisoi rauhallisesti paikallaan tasan niin kauan kuin pitikin. Alkuun nostettiin käynti pysähdyksestä ja se onnistui hyvin, muttei ravikaan jäänyt häviölle vaikka ensimmäinen nosto olikin käynnin kautta.

Laukan Kaisu nostaa reippaasti kulmasta käynnistä ja laukkaa hallitun reippaalla askelella eteen. Volteilla hyvä tasapaino ja temmon säilyvyys. Laukasta Kaisulla hyvä siirtyminen suoraan käyntiin. Muutama askel rauhallista käyntiä ja uusi nosto laukkaan. Tamma laukkasi suurella ilolla ja reippaalla askeleella selvästi työstään nauttien. Loppuverryttelyissä Melinakin tuntui olevan yhtä hymyä hyvän tunnin päätteeksi. Pitkin ohjin ravaaminen keventäen on aina yhtä hauskaa molemmille osapuolille. Loppukäynneissä pitkät ohjat ja jalustimet irti ja tietenkin lupa venytellä.


10.12.2015 - estevalmennus, valmentajana Sylvester
Huono sää pakotti meidät maneesiin sillä räntää alkoi tulla taivaan täydeltä ennen kuin kerkesimme kentällekään asti. Kaisu seurasi Melinaa kiltisti perässä pikaisin askelin. Maneesin ovi narahti auvetessaan ja valoisa ja lämmin maneesi tuntui mukavalta kasvoilla. Ratsukon siirtyessä sisälle suljin oven heidän takanaan. Alkukäyntien aikana ratsukko sai kävellä pitkin ohjin tehden voltteja, kun rakensin neljä estettä. Esteet olivat yksittäisiä ja matalin niistä 50cm ristikko ja suurimmat kisatason 80cm ristikko ja pysty.

Alkukäyntien jälkeen siirryttiin raviin, jossa treenattiin muutamia voltteja ja pysähdyksiä. Kaisu piti tarkasti silmällä esteitä ja olis edelliskertaa huomattavasti virkeämpi. Ravitreenien jälkeen siirryttiin laukkaamaan ja laukassa tehtiin yhä voltteja, siirtymisiä käyntiin sekä suoraa uraa laukaten kenttäistunnassa. Melina tuskasteli välillä jalkojen väsymistä naurahdellen, johon ei voinut muuta kuin nauraa takaisin. Nyt aloitaan verkkaesteellä, sanoin.

Ratsukko tuli päättäväisin ilmein verkkaesteelle ja ylitti sen leikiten. Kaisulla oli selvästi intoa hypätä ja muutaman lämmittelyhypn jälkeen estettä nostettiin noin 60cm pystyksi. Kaisu ylitti tämänkin vielä leikkisästi. Seuraava este otettiin myös yksittäin, joka oli noin 60-70cm ristikko. Kaisu kiihdytteli hieman jo esteelle tullessa mutta Melinalla hyvin ohjat hyppysissä ja sai tamman pidätettyä ja tempoa hitaammaksi ennen estettä. Ratsukkolla hyvä yhteistyö sillä hypyt onnistuvat just eikä melkein. Kaisu on innokkaalla tuulella joka antaa selvästi esteille lisäponnua tänään. 80cm esteillä ensimmäisellä esteellä hieman kehno lähestyminen, jonka ponnu lähti liian läheltä -> yläpuomi kolahti, muttei tippunut. Melina korjasi toisella kierroksella hyvin! Hyppy oli puhdas ja siisti. Pian aloimme ratsastaa näitä neljää estettä pienenä ratana ja siitäkös Kaisu vallan innostui. Tamma hyppi sellaisella innolla esteet, että voisi luulla kisatason olevan korkeampikin. Upeaa työtä, kehuin ratsukkoa hyvän radan jälkeen, jolloin siirryttiin raviin. Ravissa Melina sai rauhoitella tammaa hieman sillä askel oli sangen reipas. Käynnissä kuitenkin tamma viimein rauhoittui ja pystyi antamaan kokonaan pitkät ohjat.


26.11.2015 - estevalmennus, valmentajana Meiju
Esteitä rakentaessa en voinut kuin nauraa, sillä Kaisua ei tuntunut tänään kiinnostavan mikään muu kuin maneesin reunojen haistelu ja tökkiminen. Melinalla oli kova työ saada tamma vihdoin tuntumalle ja jonkin aikaa sai tehdä aika reippaita pysähdyksiä, peruutuksia, temmon muutoksia ja kääntelyitä, että tamman sai kuulolle ja tekemään töitä. Kun Kaisu sitten alkoi kuunnella ja keskittyä, tämä huomasi esteet ja jännittyi siitä vielä uudestaan ja vietimmekin alkutunnin kierrellen esteitä lähietäisyydeltä, jotta saatiin tamman nuuhkimiset ja pällistelyt hoidettua alta pois. Kun Melina sitten pystyi ratsastamaan sileän harjoituksia (ympyröitä, askellajin vaihtoja) hevonen mahdollisimman rentona, mutta kuitenkin valppaana, siirryimme ratsastamaan esteitä.

Olin rakentanut pienen, kuuden radan esteradan. Lävistäjältä löytyi kolmen esteen sarja (okseri, okseri, pysty - kaksi askelta välissä), toiselta pitkältä sivulta trippeli ja pysty, sekä toiselta pysty. Heti alkuun aloitettiin menemällä trippeliä, jättäen pystyesteen maahan, tavoitteena lyhentää Kaisun askelta puomille. Parilla ensimmäisellä kerralla tammalla oli kiire ja puomi kolisi menemään. Pyysin Milenaa keskittymään tamman valmisteluun juuri ennen hyppyä ja jo esteen aikana miettimään askeleen lyhentämistä. Pian Kaisu saikin homman nimestä kiinni ja puomi lopetti kolisemisen, jossa vaiheessa uskalsin nostaa sen pieneksi kavaletiksi ja edelleen pystyesteeksi. Pyysin Milenaa hyppäämään toisen pitkän sivun pystyn, ennen kuin ohjeistin kaksikon lävistäjän sarjalle. Kaisu oli saatu heräteltyä trippelillä ja näin ollen tamma tuntui löytäneen tekemisen maun. Sarja onnistui kertaheitolla ja ruunivoikosta oikein huokui into ja se onnistumisenhalu. Pyysin Milenaa ratsastamaan radan molempiin suuntiin, jopa hypäten okserit väärästä suunnasta, ja Kaisu vain teki ja teki. Kun tamma suoritti vielä kerran, kärsivällisesti odottaen avut hyppäämiseen, pyysin kaksikkoa lopettamaan siihen ja aloittamaan loppuverryttelyt.


19.11.2015 - kouluvalmennus, valmentajana Meiju
Saavuttuani Runoratsujen maneesiin, minua odotti jälleen kerran varsin ihastuttavan värinen suomenhevostamma ratsastajineen. "Tässähän pitää alkaa harkitsemaan omaa suokkia," naurahdin Melinalle rapsutellessani tamman turpaa samalla kun Melina kapusi selkään. Pyysin ratsukkoa verryttelemään ensin käynnissä, pyytäen paljon pysähdyksiä ja askeleen pidennyksiä heti alkuun, pyrkimyksenä rauhallisuus. Reipas tamma oli menossa vaikka kuinka lujaa ja pyysinkin Melinaa saamaan pidätteet heti alkuunsa läpi, kuin myös hidastamaan istuntaa käyttäen. Kun niin käynti kuin ravi saatiin rennommaksi, saaden ruunivoikon jopa keskittymään tekemiseen, pyydän kaksikkoa ottamaan muutamat laukannostot. Painotan Melinalle, että tavoitteena on pelkkiä rauhallisia ja erittäin hallittuja laukannostoja. Ensimmäisellä kerralla Kaisu melkeinpä räjähtää liikkeelle ja pyydänkin ratsukkoa kääntymään ympyrälle, jotta Melina saa tamman haltuun. Seuraavalla kerralla painotan valmistelua ja mahdollisimman pieniä apuja ja Melina saakin tamman nostamaan laukan niin, että Kaisu näyttää melkein hölmistyneeltä laukatessaan rentona ja rauhallisena.

Kun kaksikon laukkatyöskentely alkoi näyttämään tasapainoiselta, kävin laittamassa tötteröt kentälle osoittaen kolmikaarisen kiemurauran huiput. Pyydän ratsukkoa ensin tekemään kiemurauraa ravissa, tehden käännöksistä jopa hieman yliliioiteltuja ja kun tamma keskittyi tekemiseen tässä askellajissa, pyydän häntä nostamaan laukan. Tarkoituksena oli mennä koko kiemuraura ilman laukanvaihtoja ja yllättävää kyllä, tamma suoriutui tehtävästä erittäin mallikkaasti! Tamma kantoi itsensä erittäin kauniisti suorittaessaan tehtävää molempiin suuntiin, jättäen ratsastajan vain varmistelemaan asetukset. Kauniin suorituksen jälkeen annan ratsukolle luvan verryttelyyn, tullessani siihen tulokseen, että putet nyt vaan ovat aika hellyyttäviä työnsankareita.

Päiväkirja

01.05.2016 - Marrasvaaran vapputapahtuma, värinäyttelyt
Osallistuimme Marrasvaaran vapputapahtumaan ja värinäyttelyyn varsin mittavalla kokoonpanolla. Luokkia oli viisi: rautiaat, ruunikot, mustat, voikot ja kimot. Mimmi ja Keiju pääsivät mittelemään ensimmäisen luokan sijoituksista, ja lopullisissa tuloksissa Mimmi olikin hienosti toinen ja Keiju viides kahdeksan hevosen luokassa. Seuraavana jännättiin ruunikkoluokan tulosta, ja Hanipöö sijoittui luokassa toiseksi. Tammat osasivatkin esiintyä kyllä kieltämättä edukseen, eikä päivä ollut kaikessa hevospaljoudessaan lainkaan niin katastrofaalinen, kuin olisin ennestään osannut kuvitella. Hevosten esittäminenkin sujui mallikkaasti, sillä olin saanut värvättyä jos jonkinnäköistä apukättä mukaani.

Seuraavaksi koitti mustien hevosten luokka, jonne olin ilmoittanut optimistisena Legendan mukaan. Lepa ei osannut tapansa mukaan kuitenkaan taaskaan käyttäytyä, ja niinpä sijoituimme neljän osallistujan luokassa hännille. Pienestä kömmähdyksestä huolimatta saimme jatkaa loppupäivän kuitenkin huumaavassa voittoputkessa, sillä Kaisu voitti voikkojen luokan (ainoana osallistujana, heh) ja Tapsa kimojen luokan Helmin sijoittuessa viimeisessä luokassa hienosti toiseksi.

Tulipa vaan tämänkin päivän jälkeen todettua, että hevoskatras on karkaamassa auttamattomasti käsistä, kun näitä erikoisemmankin värisiä yksilöitä alkaa löytyä jo joka sormelle. Muistan vielä elävästi sen päivän, kun ostin talliin ensimmäisen mustan hevosen, ja silloin musta tuntui värinä niin upealta ja ainutlaatuiselta, että melkein ikävöin sitä ihastuksen tunnetta näiden nykyisten kimojen, ruunivoikkojen ja muiden karvakummajaisten keskellä. Joku viisas voisi todeta, että varo mistä unelmoit, sillä se voi toteutua..


29.02.2016 - Kuulumisia, laatissuunnitelmia ja varsahehkutusta!
Kaisun kanssa ollaan päästy ihan älyttömän pitkälle. Vastahan se muutti omistukseeni, ja nyt se on jo kuuden hienon varsan emä ja kisauransa päättänyt tamma. Pian meillä alkaa olla jo laatuarvostelukierroskin edessä. Koskaan ei saisi tietysti sanoa "ei koskaan", mutta luulenpa että meidän taipaleemme laatiksissa rajoittuu kuitenkin vain KRJ:n ja ERJ:n arviointeihin. Olemme päässeet Kaisun kanssa myöskin yllättävän vähällä tamman yliuteliaan luonteen huomioon ottaen, ja ensimmäisten kuukausien epätoivo vaihtuikin aika nopeasti huvittuneisuuteen ja syvään yhteisymmärrykseen - kaikkiaan Kaisu onkin erittäin mukiinmenevä tamma jonka kanssa ei tule takuulla ainakaan tylsää!

Kävin moikkaamassa tänään myöskin Mörkövaarassa yhtä Kaisun hienoimmista jälkeläisistä, eli Tvishan omistuksessa olevaa Runon Aamuruskoa. Upea ori on edennyt osaavissa käsissä menestyksekkäästi ja on jo itsekin matkalla kohti laatiksia - joten pitäähän meidän nyt ehtiä mamman kanssa sinne ensin. Muutkaan varsat eivät tosin jää upeudessaan Ruskon varjoon: Kaisun ensimmäinen varsa ja ilmiselvä näköiskopio Talviyön Tanssiinkutsu palkittiin jokunen aika sitten hienosti KTK-III -palkinnolla, kun taas Kaisun viimeisin varsa Runon Rusina pisteli menemään parastaan ja nappasi II-palkinnon! Omaankin talliin on jäänyt kasvamaan kaksi varsaa, joista toinen on upea herasilmäinen Runon Jääkeiju ja toinen komea, kimo ori Runon Rakuuna. Niilläkin on jo ensimmäiset varsat alla. Kaisusta on myyty yksi varsa myös Kuuralehtoon, jossa Runon Kuisku onkin päässyt starttaamaan jo kivasti kilpakentillä ja kävipä tamma nappaamassa hienon SV-II -palkinnonkin joulukuussa 2015. Ainakin jälkeläispisteet ovat siis tällaisella kavalkadilla taatut!


11.12.2015 - Tarinaestekilpailut Jukolassa, 80-90cm (sijoitus 6/8)
Tehtävänanto: Harjoituskilpailujen teemaan kuului myös olennaisesti jouluinen varustus. Kuvaile yhdellä lauseella tai vaihtoehtoisesti pienellä runolla kisavarustustanne. Tonttulakkihan on aivan ehdoton, vai onko?

"Voikko tammani näytti upealta punaisessa satulahuovassa ja pinteleissä, ja kauneuden kruunasi punaisilla ruseteilla letitetty harja!"

Tämä on virtuaalihevonen! © Runoratsut
sukuselvitys: tvisha, kuvat: VRL-04373