Poniniemen Skyra

† Skyra päästettiin vihreimmille laitumille 25.02.2017 ♥
Virallinen nimi Poniniemen Skyra "Kiira" Säkäkorkeus, väri 147cm, ruunikonkimo
Rekisterinumero VH15-027-0174 Koulutustaso, laji HeA, 120cm, yleispainotus
Syntymäaika, ikä 15.03.2015 | 20-vuotias Omistaja Melina VRL-11408, Runoratsut
Rotu, sukupuoli Newforestinponi, tamma Kasvattaja Assi, Poniniemi (ent.om. Milla)
ERJ-I, KRJ-I, NFL-I, YLA2, KTK-III, EV-I, KV-III
• Palkittu arvonimellä ERJ-I - pistein 6,5 + 40 + 20 + 20 + 15 = 101,5p

• Palkittu arvonimellä KRJ-I - pistein 7 + 40 + 20 + 19 + 15 = 101p

• Palkittu arvonimellä NFL-I - pistein 15,5 + 40 + 26 + 30 + 22,5 + 7 = 141p

• Palkittu arvonimellä YLA2 - pistein 26 + 25 + 17 + 14 + 4 = 86p

• Kantakirjattu palkinnolle KTK-III - pistein 17 + 17 + 16 + 18 = 68p

• Palkittu arvonimellä EV-I (3-vuotiaat) - pistein 9 + 9 + 5 + 3 + 2 + 5 = 33p

• Palkittu arvonimellä KV-III (3-vuotiaat) - pistein 8 + 3 + 1 + 3 + 1 + 0,5 = 16,5p

Luonnekuvaus

Poniniemen Skyra, eli kotona vain "Kiira", on niin kiltti ponitamma, kuin vain olomuoto antaa ymmärtää. Tammalla on hyvin lempeät silmät, ja lempeä nyffineiti onkin. Kiira on todella kiltti luonteinen ponitamma, joka ei tekisi pahaa kärpäsellekään. Vaikka joskus löytyy jotain ponimaista pilkettä silmäkulmasta, niin se enemmänkin huvittaa, kuin ärsyttää. Kiran kanssa on kiva kesällä ratsastella ilman satulaa pellolla, välillä syödään ruohoa tai käydään uimassa, jonka jälkeen otetaan laukkaspurtti pellon reunaa pitkin, ilopukkien saattelemana. Tamma on kuin valkea satuponi, sellainen, joka löytyy jokaisesta hevoskirjasta ja josta hevoskärpäset puremat tytöt ja pojat kilpaa haaveilevat.

Hoidettaessa tamma seisoo paikoillaan kuin tatti nauttien jokaisesta harjanvedosta ja rapsutuksesta, jonka saa. Mikäli ponin jättää vähän pidemmäksi aikaa yksikseen, Kiira repii loimet alas ja kaataa harjapakin, jos vain saa tilaisuuden. Sitten mokoma vielä tuijottaa viattomin nappisilmin keskeltä tallikäytävän kaaosta, aivan kuin ei muka tietäisi, mitä tapahtui ja kenen toimesta. Kaikki hoitotoimenpiteet sujuvat, mutta pesari on ponin ehdoton lempipaikka. Kiira rakastaa vettä, eikä se malttaisi lähteä pesulta ollenkaan. Eläinlääkäri taas on vähän kurja kaveri, mutta viimeistään huulipuristimen kanssa Kiira alistuu kohtaloonsa käyttäytyen taas nätisti. Kengittäjän kanssa ei ole ongelmia, eikä perushoidon kanssa, vaikka välistä kimo pullisteleekin satulavyötä kiristettäessä. Tamma on reipas talutettava, joka saattaa jäädä tienpientareelle mussuttamaan heinää tai järsimään koivunoksia, ellei taluttaja ole topakkana kieltämässä. Lastaaminen sujuu hyvin, kunhan Kiiran vie koppiin ensi yrittämällä. Poni ei stressaa kuljetusta tai arastele ramppia, mutta jos sitä nykii puolihuolimattomasti koppiin, kimo ei varmasti mene, vaan jää jumittamaan lastaussillan eteen, kunnes se kiskotaan liinoilla kyytiin.

Kiiran kanssa on kiva treenata ja kilpailla, koska tamma tekee kaiken tosissaan mitä pyydetään. Jos tamma ei jotain osaa, se saattaa viskellä tyytymättömänä päätään tai heittää yksittäisen ärsytyspukin, vaikka miten on kiltti ja lutuinen. Kiiran kanssa ollaan painotuttu esteille, mutta kouluponinakin nyffi on vallan mainio ja välillä on kiva käydä kisoissa myös valkoisten aitojen sisäpuolella. Sileällä ratsastettaessa tamma vaatii paljon vaihtelevia, lyhytkestoisia tehtäviä, koska ponin keskittymiskyky ei riitä kouluratsastuksen kanssa yhtä pitkälle kuin esteratsastuksessa. Kun Kiira ei ehdi kyllästymään, se on kivaliikkeinen ja yritteliäs poni, joka nauttii erityisesti laukkatehtävistä. Esteillä tamma on parhaimmillaan. Kiiralla on hyvä hyppytekniikka, mutta valitettavasti myös malttamattomuutta. Tamma on kyllä tarkka jaloistaan ja lähestymisistä, muttei ponnistuspaikoista; poni saattaa lähteä hyppyyn askelta tai puolta liian aikaisin, ellei ratsastaja pidä huolta, että viimeinenkin laukka-askel tulee otettua. Kiira on nopea, ketterä kaveri, joka kääntyy vaikka kolikon päällä, kykenee tiukkoihinkin kaarteisiin ja tekee uusinnassa todella nopeat ajat. Kisoissa tamma on samanlainen kuin kotosalla, joskin viritetympänä versiona. Poni on herkempi ja laukka lähtee helpommin kaahaamiseksi, mutta rauhallinen ratsastaja, joka tekee kunnon pidätteet, saa Kiiran kyllä rauhoittumaan. Lapasesta tamma ei lähde ikinä, vaikka vauhti miten viekoittelisi sen matkaansa.

© Milla, pidentänyt Susiraja

Sukutaulu

i. Silverstrands Sebastian
nf, rnkm, 139cm
ii. Silverstrands Salvador
nf, rnkm, 142cm
iii. Napoleon II   nf, rtkm, 146cm
iie. Silverstrands Karoline   nf, rn, 138cm
ie. Silverstrands Whiteone
nf, km, 133cm
iei. Silverstrands Silverone   nf, km, 140cm
iee. Silverstrands Vanilja   nf, vkk, 132cm
e. Lynshamn Bera
nf, tprn, 140cm
ei. Perthil Comet's Master
nf, rn, 143cm
eii. Divenswood Comet Con   nf, rn, 141cm
eie. Perthil Merry Mermaid   nf, m, 140cm
ee. Lynshamn Beatrice
nf, prn, 137cm
eei. Lynshamn Caj   nf, prt, 142cm
eee. Lynshamn Berla   nf, rnkm, 134cm
ii. Silverstrands Salvador on aivan poikansa Sebastianin näköinen newforestinponi, jolta löytyy säkäkorkeutta 142cm verran. Nuorempana selkeästi ruunikonkimo ori on vanhetessaan vaalentunut täysin valkoiseksi, ja herra onkin kuin minipegasos laukatessaan kilpakentällä. Salvadorin suurimmat saavutukset ovatkin tulleet juuri kisakentillä, sillä jalostuskäyttöön herraa on tarjottu vain parin kauden verran. Monen eri poniratsastajan kanssa voitontahtoinen ja viisas Salvador on saavuttanut Tanskan ponikultaa ja –pronssia esteratsastuksen saralla. Harvoille jälkeläisilleen ori on jättänyt vahvasti väriään ja hyppykykyään, ja yksi jälkeläinen on saavuttanut isänsä tavoin Tanskan poniesteratsastuksessa pronssin. Nähtäväksi jää orin eläkeiän lähestyessä, saako ori tulevaisuudessa jälkeläisiä lisää. Kysyntää ainakin olisi, joten Tanskan ponikasvattajat pitäkööt sormet ristissä.

ie. Silverstrands Whiteone on suhteellisen pienikokoinen newforestinponitamma, joka ihastuttaa kimolla värityksellään ja lempeällä luonteellaan. Koko elämänsä siitosponina toiminut Whiteone tulee Silverstrandin tunnetusta voikosta emälinjasta, vaikkakaan Whiteone ei voikkoa linjaa jatkanut. Rakenteeltaan hyvin korrekti tamma on saanut jo neljä jälkeläistä, joista useimmat palkittiin jo aivan varsanäyttelyistä lähtien vain I ja II palkinnoilla. Varsojen välissä pikkuneiti ihastuttaa perheen lapsia talutusratsuna, sillä ihastuttavan luonteensa vuoksi tamma kansaa pieniä kuin kukkaa kämmenellä. Tamma olisi saattanut itsekin kiertää pikkuluokkia nuoremmalla iällä, mutta valitettavan astutusonnettomuuden jälkeen neidin jalka ei ole kestänyt yhtään suurempaa rasitusta.

ei. Perthil Comet's Master on Iso-Britanniasta Ruotsiin nuorena orina tuotu newforestinponi, joka on uudessa kotimaassaan ollut hienon peribrittiläisen sukunsa ansiosta todella suosittu siitosori. Synnyinmaassaan Master kävi nuorena poikana näyttelyissä saaden komeita lausuntoja rakenteestaan, ja sama linja on jatkunut myös Ruotsissa. Kilpakentillä Masteria ei olla juurikaan nähty, sillä jokakesäiset astutuspuuhat ja näyttelyissä kiertäminen vievät suurimman osan siitosorin elämästä. Sen sijaan orin lukuisat jälkeläiset ovat levittäytyneet ympäri pohjoismaita, joissa ne ovat osoittautuneet laadukkaiksi urheiluponeiksi. Master kantakirjattiin Ruotsissa I kantakirjaluokkaan varsin hyvillä pisteillä. Nyt jo kunnioitettavaan ikään päässeellä Masterilla on tulevaisuudessa tiedossa enää pari astutuskautta, jonka jälkeen ori pääsee ansaitulle eläkkeelle.

ee. Lynshamn Beatrice on punaruunikko tamma, joka oli 2000-luvun vaihteessa kova nimi Ruotsin esteratsastuksen pikkuponijoukkueessa. Varsaansa Beraa muistuttava tamma on todella kipakka luonteeltaan, ja vaikka joskus tarpeeksi rohkeita ratsastajia on ollut hetkellisesti haastava löytää, niin vaikeahkosta luonteestaan huolimatta tamma oli aikansa yksi parhaista ponitammoista. Ja kun Beatricelle löydettiin tamman luonteen hallitseva ratsastaja, oli neiti aivan lyömätön varsinkin aikaradoilla. Valitettavasti Beatrice kuitenkin loukkasi toisen takajalkansa lastausonnettomuudessa vain parin kisakauden jälkeen, ja varhaiseläke kutsui takaisin kasvattajan luona. Orivalinnat ovat olleet kipakan tamman kohdalla hyvin merkittävässä roolissa, ja vaikka oreiksi on valittu suhteellisen rauhallisia yksilöitä, on Beatricen luonne selkeästi näkyvillä tamman kolmella varsalla. Mutta myös samaan tapaan kuin emänsä, niin varsat ovat osoittaneet myös olevansa ehdottomia urheiluponeja vailla vertaansa.

© Assi

Jälkeläiset

s. 22.09.2015 nf-t. Saphyria i. Nerian Morton om. lottis VRL-13831
s. 01.08.2015 nf-t. Seraphina i. Nerian Bebop om. Uppe VRL-11253
s. 07.07.2015 nf-o. Mr. Pokemon i. Mr. Picabo om. Sinte VRL-10636
s. 13.06.2015 rp-t. Allim's Psykhe i. Happyboa Champ om. Iina VRL-01288

Sijoitukset

Näytä sijoitukset (ERJ 45kpl, KRJ 45kpl)

Näyttelymenestys

25.05.2016 NJ Hervannan Oriasema - irtoSERT (Päätuomari: Siiri K.)

Valmennukset

24.06.2015 - kouluvalmennus, valmentajana Sachiyo
Odotin kentällä päivän ratsukkoa, joka ilmestyi pian tallialueelta. Kiran selässä oleva ratsastaja kertoi heidän käyneen maastossa lämmittelemässä, joten voisimme aloittaa valmennuksen saman tien. Pyysin heitä kuitenkin ravaamaan jonkin aikaa raviympyrällä, ennen kuin alottaisimme. Kun Kira alkoi näyttää rennolta ja lämmenneeltä, pyysin heitä siirtymään käyntiin. Ensin lähtisimme tekemään harjoituksia lisätyn käynnin merkissä. Ratsukon tuli kulkea uraa myöten ja pitkän sivun alusta lähteä lisäämään pituutta askeliin. Ratsastaja valmisteli Kiran liikkeeseen, ja he lähtivät todella upeasti eteenpäin. Kiran askeleet tuntuivat reippailta, vaikka ne olisivat saaneet nousta hieman korkeammalle. Ratsukko teki käyntiharjoitusta melko pitkään kumpaankin suuntaan, kunnes pyysin heitä jatkamaan uralla. Seuraavaksi lähtisimme harjoittelemaan sulku- ja avotaivutuksia niin, että ratsukon tuli suorittaa joka toinen pitkä sivu sulku- ja joka toinen avotaivutuksessa.

Ratsastaja lähti heti seuraavan pitkän sivun alusta kulkemaan sulkutaivutuksessa, mikä näytti todella upealta. Seuraavan sivun he kulkivat avotaivutuksessa, mikä ei onnistunut aivan niin hyvin ensimmäisellä kerralla. Ratsukko jatkoi taivutusten vuorottelemista, kunnes pyysin heitä tekemään samaa myös halkaisijalla. Pitkät sivut tuli ravata ja lyhyen sivun puolivälistä lähteä tekemään vuorotellen taivutuksia. Ratsastaja aloitti ensimmäisellä halkaisijalla sulkutaivutuksen, sen loputtua ravasi takaisin lyhyelle sivulle ja lähti tekemään avotaivutusta halkaisijaa pitkin. Sulkutaivutus sujui ratsukolta huomattavasti paremmin, joskaan avotaivutuksissa ei ollut myöskään mitään moitittavaa. Kun ratsukko oli suorittanut melko pitkään taivutuksia, annoin heille luvan siirtyä käyntiin. Ratsastaja antoi Kiralle pitkät ohjat, ja he jäivät kävelemään uran sisäpuolelle loppukäyntejä. Jäin ratsastajan kanssa hetkeksi aikaa kentälle, kunnes lähdin pois jättäen ratsukon suorittamaan käyntejä loppuun.


20.06.2015 - estevalmennus, valmentajana Sachiyo
Olin koonnut kentälle seitsemän esteen radan. Päivän ratsukko saapui paikalle, kun laitoin viimeistä puomia kohdalleen. Tervehdin ratsastajaa ja pyysin häntä lämmittelemään ravivolteilla ja maapuomeilla, jotka olin vienyt hieman kauemmaksi radasta. Ratsukko ravasi hetken aikaa ympäri kenttää, otti muutaman laukka-askeleen ja ylitti maapuomeja. Pian he olivat valmiita siirtymään radalle. Kaikki radan seitsemän estettä olivat normaaleja pystyesteitä, ja korkeudeltaan sadasta senttimetristä 120 senttimetriin saakka. Näytin ratsastajalle esteiden järjestyksen kahteen kertaan ja annoin heille sitten luvan lähteä ylittämään rataa.

Ratsastaja nosti hyvin reipastempoisen laukan, ja he lähtivät suorittamaan esteitä. Jo ensimmäinen este tuotti ongelmia, sillä ratsastaja oli varautunut vielä yhteen askeleeseen ennen estettä. Hän pysyi kuitenkin juuri ja juuri selässä ja seuraavalle esteelle paransi lähestymistä huomattavasti. Kira suorastaan innostui esteistä, ja loppurata suoriutui puhtaasti. Annoin ratsukon hetken aikaa ravata ympäri kenttää, kunnes pyysin heitä siirtymään uudelleen hyppypaikalle ja suorittamaan rata. Tällä kertaa esteet sujuivat alusta asti hyvin, ja varsinkin tamman hyppytyyli oli upea. Sekä ratsastajan että hevosen keskittyminen oli kohdistettu esteisiin, ja jälleen kerran he suorittivat puhtaan radan. Kira reagoi todella nopeasti käännöksiin, joten ajassakaan ei ollut valittamista. Pyysin ratsukkoa ylittämään radan vielä kolmannen kerran, jonka jälkeen he saisivat siirtyä raviin ja tekemään loppuverryttelyjä maapuomeille. Kolmannella kerralla neljäs este putosi paikoiltaan, mutta muuten rata sujui jälleen loistavasti. Ratsastaja piti huolta oikean ponnistuspaikan löytämisestä, ja jälleen kerran ratsukolla oli ollut todella hyvä aika radalla. Radan jälkeen he siirtyivät raviin ja ylittivät hetken aikaa maapuomeja, ja minä siivosin kentältä esteitä pois. Annoin ratsastajalle pian luvan pidentää ohjia ja siirtyä käyntiin. Ratsukko teki loppukäyntejä sen aikaa, kun siirsin viimeisenkin esteen pois kentältä. Kehuin ratsastajaa vielä hienoista suorituksista esteillä, ja lähdimme sitten yhdessä kävelemään takaisin kohti tallia.


15.06.2015 - estevalmennus, valmentajana Assi
Puolipilvisenä tiistaina lampsin lyhyen ajan sisällä ties monettako kertaa Allim’siin, jossa vakiovalmennettavani Milla jo keventeli tämänkertaisella ratsullaan. Suurta ihastusta valmentajassa herätti kyseisen ratsun tunnistaminen, sillä olihan se oma kasvattini Poniniemen Skyra! Herttainen valkoinen tamma ravaili rennon näköisesti kentällä, kun rakentelin harjoitusradan. Estekorkeuden pidin matalana ja tehtävät suhteellisen helppona, sillä ikää ei Skyralle ole vielä paljoa siunattu. Aloitimme ensin kahdeksikkotehtävällä, jossa oli kolme estettä. Keskimmäisellä esteellä tarkoitus oli vaihtaa hypyn avulla laukkaa: taito, jota estehevoset tarvitsevat jo nuoresta pitäen. Skyra oli alkuun niin iloinen päästessään hyppäämään, että kahdeksikkoa ei Millan ja ratsun tie ollut nähnytkään. Vähitellen Milla sai kuitenkin puolipidätteet läpi ja tehtävän tiet alkoivat sujumaan jouhevammin. Laukanvaihdoissa Skyra yllätti meidät, sillä niin kauan kun Milla itse muisti näyttää selkeästi seuraavan suunnan esteellä, tuli Skyra lähes poikkeuksetta alas halutussa laukassa. Fiksu poni! Kahdeksikkotehtävän jälkeen siirryimme noin viiden esteen rataan, jonka olin rakentanut helpoksi, mutta kuitenkin niin, että Milla pääsisi treenaamaan juuri puolipidätteiden tekemistä ja oikeiden ponnistuspaikkojen löytämistä. Skyra olisikin halunnut vain viipottaa esteiden ylitse, jolloin ponnistuspaikat usein hieman ajautuivat joko liian lähelle tai jäivät liian kauas. Kehotin Millaa käyttämään lähestyviä seiniä hyväkseen, ja niin homma alkoikin sujumaan hienosti, kun vauhtia ei ollut enää liikaa. Missään vaiheessa ei Skyra ollut poissa avuilta, hieman vain innokkaana. Hyvää työtä!


09.06.2015 - estevalmennus, valmentajana Viva
Milla asteli tutun ponin kanssa maneesiin. Sain tälläkin kertaa luvan valmentaa Kiraa, mutta tosin esteiden parissa, sillä viimeksi oltiin pyöräytelty hieman koulua. Pyysin Millaa alkuverryttelemään Kiran itsenäisesti, kun taas minä rakentelin sillä välin maneesiin pienen 120cm korkuisen radan pystyesteineen ja oksereineen. Kun olin saanut radan valmiiksi, niin pyysin Millaa hyppäämään alkuun harjoitusestettä, jolla oli korkeutta 80cm. Ensimmäiset hypyt harjoitusesteellä meni vähän mönkään, sillä tamma jätti viimeiset laukka-askeleet pois innokkuutensa vuoksi, jonka takia este hypättiin liian kaukaa ja puomit kolisivat tietenkin alas. Pyysin kuitenkin Millaa olemaan tarkkaavaisemi ja katsomaan, että tamma hyppää oikeasta kohtaa. Tuossa vaiheessa hyppääminen alkoi sujua paremmin, eikä puomitkaan enää kolisseet alas, kun tamma hyppäsi oikeasta kohtaa. Ratsukon hypättyä estettä vielä pari kertaa, niin siirryttiin itse radalle. Se ei ollut kovin vaativa, mutta rata se oli siitä nähden, joka piti suorittaa. Ennen kuin Milla pääsi hyppäämään rataa Kiran kanssa, niin käytiin se nopeasti läpi. Vasta sen jälkeen päästin kaksikon hyppäämään. Kira vaikutti erittään innokkaalta ja malttamattomalta tapaukselta, joten huutelin Millalle, että muistaa pistää tamman hyppäämään oikeasta kohtaa. Yhdessä vaiheessa okserilla Kira pääsi yllättäen hyppäämään liian kaukaa, mutta onneksi hyppy oli kuitenkin sen verran suuri, että takaset vain kolahti puomeihin. Lopu rata sujuikin sitten mallikkaasti, ja sen suoritettuaan ratsukkoa sai hypätä rataa vielä kerran, jonka jälkeen lopeteltiin valmennus. Ratsukko sai - mitäpä muutakaan kuin kehuja hyvästä suorituksesta.


06.06.2015 - kouluvalmennus, valmentajana Assi
Kun Milla soitteli ja kysyi, haluaisinko tulla valmentamaan häntä vielä Poniniemen Skyran kanssa ennen heidän ensimmäisiä kilpailuja, en joutunut montaa hetkeä miettimään vastausta. Niinpä aikaisin lauantai-aamusta kaarsin Allim’sin jo tutuksi käyneeseen pihaan, jossa Milla juuri kimoa ponineitiä kenttää kohti talutti. Vaihdoimme kuulumiset alkukäyntien aikana sekä keskustelimme Skyran alkavasta kisaurasta. Jos tamma yhtään olisi vanhempiinsa tullut, niin tiedossa olisi ruusukkeita ja vauhdikkaita suorituksia! Tämän päivän harjoitukseksi sovimme pysähdykset ja suoruuden, jotka molemmat ovat kouluradalla varsin tärkeitä elementtejä. Skyra oli tapansa mukaan korvat hörössä jo valmiiksi, ja sellaisen ponin kanssa onkin aina mukava lähteä treenaamaan.

Aloitimme ravissa etsimään ensin hyvää reipasta tempoa, jossa tamman moottori on rehellisesti käynnissä. Hetken Milla sai hakea sopivaa tuntumaa, sillä alkuun Skyra vastasi pohkeeseen vain kiihdyttämällä eikä tamma tukeutunut kuolaintuntumaan, mutta pienillä puolipidätteillä tamma tuli takaisin kuulolle. Hyvän ravin löydyttyä siirryimme käyntiin, jossa teimme ensimmäiset pysähdykset. Millan tehtävänä oli pysäyttää poni aina joka toisen kirjaimen kohdalla. Ensimmäiset pysähdykset sujuivat jouhevasti, mutta kohta tamman mielenkiinto alkoi hieman lipsumaan. Kehotinkin Millaa antamaan tammalle myös pysähdyksen aikana pyyntöjä seistä hieman ryhdikkäämmin tai puolipidätteellä koota runkoa, ja johan alkoi tulla malliopillisia pysähdyksiä! Skyra seisoi niin ryhdikkäästi ja siirtymiset takaisin käyntiin sujuivat todella reippaasti. Suoruuteen emme joutuneet tänään juurikaan puuttumaan ratsun osalta, mutta Millan itse täytyi olla tarkkana, ettei jäänyt sisäpuolelle istumaan painavammin, jolloin myös poni seisoi hieman vinossa. Tämän jälkeen jatkoimme samaa harjoitusta ravissa, mutta hieman pidemmillä väleillä. Milla joutui käyttämään hieman enemmän istuntaansa ja puolipidätteitä, jotta Skyra todella pysähtyi ilman käyntiaskelia, mutta käynnissä tehty läpimurto näkyi edelleen. Varsinkaan takaisin raviin siirtymisissä Skyra ei todellakaan vaikuttanut vasta kisauraansa aloittavalta ponilta, vaan ihan konkarilta! Loppuun otimme vielä hetken kevyttä laukkaa nollataksemme tunnin, minkä jälkeen olikin aika antaa ratsulle taputukset. Tästä on hyvä jatkaa kilpailuihin!


15.05.2015 - kouluvalmennus, valmentajana Naxu
Tänä sateisena sunnuntaiaamuna juoksin tallipihan poikki maneesiin pitämään valmennusta Millalle ja Kiralle. Ponitamma oli jo lämmitelty, kun pölähdin kahvikuppi kourassa maneesin ovesta sisään. Tervehdin Millaa ja Kiraa ja kerroin ensimmäisen tehtävän siksi ajaksi kun kasaisin puomeista suoristustehtäviä. Milla ja Kira harjoittelivat hetken suoria peruutuksia ja ravisiirtymisiä. Pian puomitehtävä oli valmis ja olihan se todellinen tehtävä. Selitin Millalle, että alkuun tultaisiin käynnissä ja myöhemmin ravissa sekä laukassa. Maneesissa oli neljä puomeista koottua laatikkoa. Puomeja tultiin siis aina kaksi kerrallaan. Vinoja teitä ei saanut tehdä, mutta jokaisen puomisarjan ylityksen jälkeen laatikkoa tuli vaihtaa. Käynnissä Kira tajusi idean nopeasti, mutta ravissa tuli vähän vinoja ja kiemuraisia teitä. Kun lopulta ravi oli hallussa, alettiin laukkailla samaa tehtävää. Kira toimi laukassa hienosti vaikka yksi ilopukki ponista irtosikin. Millakin näytti olevan tyytyväinen poniinsa. Lyhyiden käyntien jälkeen jatkettiin takaosankäännöksillä laatikoissa. Kiralle tehtävä ei ollut ongelma edes näin pienessä tilassa. Loppuun pidettiin kunnon laukkaharjoitukset maneesia ympäri ja niihin oli hyvä lopettaa. Kiitos teille!


10.05.2015 - kouluvalmennus, valmentajana Viva
Valmennettava ratsukkoa saapui reippaissa tunnelmissa maneesiin, minun odottaessani heitä siellä. Tervehdin Millaa ja pyysin häntä samalla alkuverryttelemään ratsunsa itsenäisesti. Kira vaikutti erittäin reippaalta ja kuuliaiselta tammalta, joka teki työtä käskettyä, eikä vikuroinut turhaa vastaan. Hetken aikaa katsottuani ratsukon menoa - päätin ottaa ohjat omaan käsiini. Pyysin Millaa ottamaan harjoitusravia ja tekemään maneesin jokaiseen päätyyn voltit. Alkuun volteista tuli hieman huteria, mutta pian saatiinkin sitten täydelliset voltit pyöräytettyä kulmiin, jolloinka päätettiin vaihtaa tehtävää. Nyt Milla sai alkaa tekemään Kiran kanssa maneesin pitkille sivuille raviväistöjä. Väistöt sujuivat ratsukolta hyvin ja Kira astui hyvin ristiin. Myös vauhti pysyi tasaisena, eikä ongelmaa ollut. Vielä lopuksi sai ratsukko pyöräytellä takaosakäännöksiä, joiden kanssa menikin sitten koko loppu tunti. Valmennuksen päätteeksi kyllä kehuin ratsukkoa ja päästin Millan loppuverryttelemään Kiran itsenäisesti.

Tämä on virtuaalihevonen! © Runoratsut
kuvat © kuvaaja ei halua nimeään mainittavan