5 Humoristista runoa vanhenemisesta

1. Runo

Vanheneminen, ah, mikä riemu! Napsahtaa niveliä kuin pieni mimu. Harmaat hiukset kruunaavat pään, muisti tekee tepposet, ei muista tän.

Ryppyjä naamaan ilmestyy, vauhti verkkainen matkantekoon riittää nyt. Lääkkeitä purkkikaupalla, ei oo paha, kunhan ei vaan unohda ottaa niitä, haha!

Mutta ei hätää, vanhuus on viisauden aikaa, elämänkokemusta on kertynyt vaikka muille jakaa. Joten hymyillään vaan, nauretaan makeasti, eletään elämä loppuun asti reippaasti!

2. Runo

Kun vuodet vierii ja kroppa natisee, muisti pätkii ja jalka laahasee. Ei enää jaksa bailata yökaudet läpeensä, mieluummin istuu kotona ja juo teetä.

Harmaata hiusta on päälaella enempi kuin karvoja, silmälaseja tarvitaan, jotta näkee telkkarista Kauniit ja rohkeat. Kuulolaite korvassa, jotta kuulee mitä muut puhuu, vaan eipä sillä ole väliä, kunhan itse kuulee omat juttunsa, huhuu!

Mutta vanhuudessa on myös puolensa, saa päiväunet ottaa milloin vaan, jos siltä tuntuu. Ei tarvitse enää stressata työasioista, voi vain keskittyä elämän pienistä iloista nauttimiseen.

Joten ei muuta kuin ikää kohti mennään täysillä, nautitaan elämästä ja nauretaan vanhuuden vaivoille! Sillä vanheneminen on osa elämää, se on faktaa, mutta ei anneta sen määrittää, miten elämä maistuu ja maittaa!

3. Runo

Kun ikää karttuu ja kroppaa kolottaa, alkaa elämä tuntua yhdeltä isolta anekdootilta. Muisti pätkii kuin vanha radio, mutta onneksi on keksitty Google ja Viagra, ohoh!

Aamulla herätessä nivelet naksuu ja paikat paukkuu, mutta ei hätää, kohta löytää hampaansa ja silmälasinsa haukotellen. Päivät kuluu verkkaiseen tahtiin, ei kiire minnekään paina, paitsi ehkä vessaan, jos kahvia on tullut litkittyä liikaa, voi kauhu!

Mutta vanhuudessa on myös viisautta ja charmia, elämänkokemusta on kertynyt vaikka muille jakaa. Voi antaa hyviä neuvoja nuoremmille, kun on itse jo kaiken kokenut, ja nauraa makeasti omille kommelluksilleen, joita vuosien varrella on sattunut.

Joten ei muuta kuin iän karttumista juhlistamaan, nautitaan elämästä täysin siemauksin, ei anneta vanhuuden masentaa. Pidetään pilke silmäkulmassa ja huumori tallella, sillä vanheneminen on lopulta ihan hauskaa, kunhan sen oikein asennoituu, jeppistä!

4.Runo

Kun vuodet vierii ja kroppa reistailee, alkaa elämä tuntua yhdeltä isolta vitsinkerrontasessiolta. Muisti pätkii kuin vanha televisio, mutta onneksi on post-it laput keksitty, jo!

Aamulla herätessä luut lonksuu kuin vanha puuaita, mutta ei hätää, kohta löytää tekohampaansa ja rollaattorinsa. Päivät kuluu verkkaiseen tahtiin, ei hoppua, paitsi ehkä ruokajonossa, jos hernekeittoa on tarjolla, nam!

Vanhuus tuo tullessaan viisauden lisäksi myös vapauden, saa sanoa mitä sylki suuhun tuo, eikä tarvitse välittää muiden mielipiteistä. Voi kertoa nuoremmille hurjia tarinoita menneistä ajoista, ja nauttia heidän hämmentyneistä ilmeistään, hah!

Mutta vanhenemisessa on myös omat haasteensa, kuten se, että ei enää muista, mihin on auton avaimensa jättänyt. Tai se, että kuulee naapurin jutut paremmin kuin omat ajatuksensa, mutta ei anneta sen häiritä, elämä on ihanaa sekopäisyyttä!

Joten nostetaan malja vanhenemiselle ja sen tuomille seikkailuille, nautitaan jokaisesta hetkestä, niin hyvistä kuin huonoistakin. Sillä lopulta vanhuus on vain yksi komedia lisää elämän näytelmään, ja meillä on kunnia olla sen pääosissa, olé!

5. Runo

Kun ikä alkaa painaa ja muisti reistailla, tuntuu elämä olevan yhtä suurta improvisaatiota. Lääkärissä tulee ravattua tiuhaan tahtiin, mutta onneksi on keksitty Kela-taksi, ja vieläpä ajoissa!

Rypyt kasvoilla kertovat elämän tarinoita, ja harmaat hiukset ovat viisauden kruunu. Vaan eipä sillä ole väliä, miltä näyttää peilistä katsottuna, tärkeintä on, että huumori on tallella ja pilke silmäkulmassa!

Vanhuus tuo tullessaan monenlaisia vaivoja, mutta myös vapauden tehdä juuri sitä, minkä kokee tärkeäksi. Voi käyttää päivänsä ristisanatehtävien parissa, tai opetella vaikka jonglööraamaan, jos siltä tuntuu!

Lastenlasten kanssa puuhatessa vuodet karisevat harteilta, ja yhtäkkiä huomaa pomppaavansa trampoliinilla kuin nuori ori. Vaan ei muuta kuin menoksi, ei vanhuus estä vauhdissa pysymistä, kunhan muistaa ottaa lääkkeensä ja pitää rollaattorin lähellä!

Joten ei muuta kuin kohti uusia seikkailuja, vanhuus on elämänvaihe siinä missä muutkin. Nautitaan sen tuomista iloista ja nauretaan suruille, sillä elämä on lopulta yksi iso vitsi, ja me olemme sen koomikot!

Scroll to Top